Rangerin kennel - Kuulumiset

Kuulumisia

Perjantai 20.3.2020 klo 10.31 - Kati

Niin on vuosi 2020 startattu. Ja millainen vuosi tästä mahtaakaan tulla...?

Alku näytti hyvältä, kalenteri täyttyi suunnitelmista, näyttelyitä sinne ja tänne, ulkomaanmatkaa jne... PUF! Kalenteri on tyhjä ja ollaan kotikaranteenissa.
Tein yhden työmatkan Saksaan ja sen jälkeen olin viikon lomamatkalla siskoni kanssa Turkissa, siitä suoraan kotikaranteeniin eikä loppua näy.
Corona. Mihin kaikkeen tää viekään tän maailman nyt? Ahdistavaa...

Yritän kuitenkin nyt keskittyä koira-asioihin..

Pentuesuunnitelmamme on kuitenkin voimassa. Meillä on ulkomaille useampikin varaus - niiden osalta ikävä kyllä on vaikea sanoa mitään varmaa.
Kotimaan varaukset ovat silti voimassa :)

Juoksuja odotellaan niin Hikalle kuin Misallekin, joka teki hämypäivät jo tuossa tovi sitten - mutta äh...olis pitäny luottaa jo aiempiin vuosiin eikä uskoa sen ensimmäisiä merkkejä.
Tulee kun on tullakseen, niinhän se menee :)

Hiukan jännittää tuleeko tyttöjen juoksut yhtäaikaa, vietetäänkö meillä oikein tuplasti vauva-arkea vai saataisko ne peräkkäin? Samapa tuo, itse työskentelen pääosin nyt kotoa käsin joten koirien kanssa on myös aikaa olla enempi. Samoin Jussi, tekee kokonaan etätöitä. Joten täällä ollaan!

Näyttelykalenteri tyhjentyi niinkuin kaikilla muillakin, sen sijaan syksy näyttää hyvinkin kiireiseltä. Katsotaan ennättääkö kaikkiin sitten menemään. Nyt keskitytään sitten lenkkeilemään metsissä ja täällä syrjäseuduilla jossa ei törmää toisiin ihmisiin lainkaan. Onneksi asutaan näin korvessa.

Terveystutkimustuloksia alkaa tipahdella meidänkin osalta, kun lopultakin koirat on siinä iässä että niitä sinne viedään.
Hikka kävi tarkeilla loistavin tuloksin; A/A lonkat, 0/0 kyynäret sekä polvet, silmät terveet. Ja dna testihän Hikalta on otettu jo aiemmin, PRA:n osalta Hikka on Terve.
Urkki kävi "määräaikaishuollossa" ja kaikki oli kunnossa, silmätarkki tehtiin myös ja yhä on ukkelilla terveet silmät. Ikä alkaa pikkusen näkyä, lähinnä käytöksen rauhoittumisella entisestään ja harmaana värinä naamassa. Melkosen symppis pappa siitä on tulossa <3
R.M. Minotauros eli Mihka kävi juuri eilen tarkeilla myös, polvet on jo virallisena 0/0 ja luustotuloksia odotellaan vielä. Näin kuvat ja siisteiltä näytti. Julkaisen tulokset ja kuvat meidän facesivulla kun ne tulevat. Sydän ja silmät tarkataan myöhemmin, kun osuu tarkkipäivä heidän kulmilleen pohjoisessa. Luonnollisestikaan ei nyt poikkeustilan vuoksi tarvitse ajella mihinkään kauas.

Lopuksi vielä..
Kaivelin tuossa koirien valokuvia, ja törmäsin Maya-vainaan kuviin. Olen ennenkin sanonut, että kylläpä meidän Fiini muistuttaa mummoaan..oheisena kuva noista koirista. En liene ihan väärässä..? Kuvakulma jos olisi sama, olis tytöissä hurjasti samaa.

Pysykää ihmiset nyt kotona niin saadaan tää tauti talttumaan, päästään taas kulkemaan ja harrastamaan <3

fiini_maya.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatit, terveys, näyttely,

Näyttelyvuoden päätös

Tiistai 10.12.2019 klo 9.40 - Kati

Näin on saatu jälleen yksi näyttelyvuosi päätökseen.
Viime viikonloppu vierähti taas Messukeskuksen näyttelyissä Helsingissä.
Mukana meillä oli saksanseisoja Sara, jämtipentu Nasse ja kyytiläisenä kaipentu Iita omistajansa kanssa.

Lauantaina oli Helsinki Winner josta Sara otti tiukalta norjalaiselta tuomarilta NUO ERI1 ilman SA:ta. Sunnuntaina Voittajassa sama linja jatkui Romanialaisen tuomarin syynissä; NUO ERI1 ilman SA:ta. Molemmat tuomarit pitivät Saraa rakenteeltaan ja turkiltaan erinomaisena, mutta liian kevyenä ja hoikkasena.
Nasse oli pentunäyttelyn puolella, juuri ja juuri 7kk täyttäneenä siirtyi "isojen pentujen" luokkaan, lauantaina PEK2 KP ja sunnuntaina PEK2 ilman kp:ta - pitää miehistyä vielä.
Iita oli lauantaina PPEK2 ilman kp:ta, ei tykännyt näyttää hampaitaan ja muutoinkin kekkuloi vähän oman mielensä mukaan, sunnuntaina käytös oli jo parempaa ja sijoitus sama 2 mutta KP:n kanssa.

Olen oikein tyytyväinen viikonloppuun, pelkäsin ettei pennut jaksa koko viikonloppua mutta hienosti vetivät! Olen niistä hurjan ylpeä <3

Isot onnittelut Gekkoo No kenneliin pentujen menestyksestä! Ihana ryhmä oli kasassa.

Oli taas ihana tavata ihmisiä ympäri Suomen. Monia tuttuja tulee nähtyä vain jossain näyttelyissä, usein vasta messarissa joten olikin jo ikävä. 
Uusia tulevia pennunottajia tavattiin myös - sekin oli oikein mukavaa. Toivottavasti ensi vuonna olette samoissa tunnelmissa sitten mukana.
Myöskin joka vuotinen dinneri kasvattaja+kasvattiporukalla. Ollaan jo monta vuotta menty oman tiimin kesken syömään lauantai-iltana ja vietetty aikaa yhdessä. Ihana perinne!
Nyt meitä istui jo 17henkeä saman pöydän ympärillä, se on kyllä ihana juttu.

Palaan vielä tänä vuonna kertomaan koko vuoden niputettuna, ikäänkuin vuositilinpäätöksenä. Mukavaa pikkujouluaikaa kaikille :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatit, terveys, näyttely,

Kuulumisia

Keskiviikko 21.8.2019 klo 15.23 - Kati

Arki rullaa kiireisenä meilläkin, koirien treenaus saatu täyteen vauhtiin kun eilen 20.8. sai taas päästää mettäkoirat irti. Voi sitä riemua kun Helka pääsi luvan kanssa metsään!
20min hakemista ja ensimmäinen hirvi oli haukussa. Kilometrejä päivään kertyi rapiat 20 ja mikä parasta, koira tuli Jussille jopa muutamaan kertaan käymäänkin. Viime vuoden kokeissa(-kin) ongelmana ollut tuo en-tule-en-anna-kiinni meininki. No, jospa se olis paranemaan päin, sormet ristiin!
Eilen alkoi myös sorsastus klo12 ja Jussi olikin valmiina passissa Saran kanssa, ja klo12.06 hällä oli ensimmäinen sorsa noudettuna käsissään. Sara on kehittynyt hurjasti ja näyttäisi olevan ihan täysin pelaava noutaja myös. Hieno homma!

saran_eka_sorsa.jpg

Viime viikonloppu oli koirailuhommia täynnä.
Lauantaina käytiin Kuopiossa Saloilla ja Soitimilla ryhmänäyttelyssä Helkan ja Saran kanssa. Näyttely oli yksi parhaiten järjestetyistä näyttelyistä ikinä, kiitos!
Kaikki pelasi niinkuin kuului, kaikkialla oli vain ystävällisiä ihmisiä ja näyttelypaikkana Rauhalahden leirintäalue on ihan vertaansa vailla.

Jämteissä tuomarina oli Ruotsalaisen Esa, tiukka ja vaativa, kuten aina (tykkään!), 15 narttua joista 4 SA:ta. Helka oli ainut käyttöluokassa - jota vähän ihmettelinkin, ja sai niukin naukin suht karvattomana SA:n ja siitä PN4 sijalle. Sai olla siis tyytyväinen.

Saksanseisojissa tuomarina tiukka Joanna Pronin. 6 esitettyä urosta kaikkea HYL - ERI asteikolta jaettuna ja ainoastaan 1 SA.
Narttuja oli 8 ja samoin hylsystä ERIin jaettu ja ainoastaan 1 SA.
Sara esiintyi kauniisti vielä junnuluokassa Vilman sitä juoksuttaessa. Tuloksena EH.
Leppoisa mukava päivä, paikkana huikea kun lapsetkin sai paljon tekemistä.

Sunnuntaina käytiin Urkin ja Misan kanssa luonnetestissä. Viime vuonna vein samoille tuomareille (Lea Kilpeläinen ja Tapio Knuutinen) kishu Tertun. Sain jälleen kiitosta, että vein näitä "harvinaisia eri rotuisia" joita kumpikaan tuomari ei ollut ennestään edes nähnyt, saati tavannut tahi testannut.
Tuomarit kysyivät mitä "kummallista" aion ensi vuonna tuoda? ...lupasin vielä jämtlanninpystykorvan! :D

Juteltiin tuomareiden kanssa pitkään kainkoirista, ja ylipäätään japanilaisista roduista, tuumailtiin luonnetestin eroavuutta MH luonnekuvaukseen, joka kaiken kaikkiaan saattaisi olla näille roduille parempi vaihtoehto - sikäli jos tuomari antaa luvan suorittaa osa-alueet liinaan kytkettynä. Riistaviettiselle koiralle saattaa olla vaikea paikka pysytellä läsnä ilman kytkentää..
Jo testin alkuun tuomarit muistuttivat ettei kokonaispistemäärää toinna tuijottaa, jonka itse tiedänkin jo entuudestaan tutuksi.

Pyysin kertomaan Nihonken väelle terveisiä, niin Lea sanoikin että "Testatkaa niitä koirianne, älkää välittäkö pisteistä vaan menkää avoimin mielin katsomaan mitä koirat tekee. Näin pikkuhiljaa alatte saada dataa näistäkin roduista ja tieto lisääntyy, myös tuomareilla. Nämä antaa teille omistajille/harrastajille että kasvattajille hyvää tietoa koirista. Käyttäkää myös siellä MH kuvauksissa. Rohkeasti vaan kaikkialle mukaan!"
Oma toiveeni on myös, että ihmiset veisivät rohkeasti koiria testeihin, kuvaisivat ja jakaisivat vaikkei ne välttämättä mitään ideaaleja suorituksia olisikaan. 

Meille testi ainakin antoi vahvistusta niihin asioihin, mitä jo tiedettiinkin. Oikeastaan mitään yllättävää ei tullut - Urkin kohdalla lähinnä positiivisena koin sen, ettei se koira olekaan niin kovis kun on antanut ymmärtää. Ja Jussin merkitys Urkin maailmassa on todellakin niin iso kuin olen kuvitellutkin olevan. Se näkyi läpi koko testin.
Urkkia on moitittu jos milläkin sanoilla, mutta nyt tuolla ääritilanteessa koira osoitti olevansa "aivan tervepäinen" alkukantainen koira, joka pakenee ennemmin kuin hyökkää. Se ei nouse ihmistä vastaan pientä ilmoitustaan lukuunottamatta mitenkään. Meille se oli todella hyvä tieto ja olen siihen tyytyväinen.

Molemmista paistoi läpi yksi "perus kainkoira" piirre; pitkä muisti. Se tekee koirasta pehmeän. Normaalisti pehmeää koiraa on helppo kouluttaa, mutta näissä lisämausteen tuo se miellyttämisenhalun puute..ei aina helpoin yhdistelmä.

Urkkia mietin etukäteen että mitähän tästä tulee. Vaihtoehtoja ajattelin olevan kaksi. Joko se mahtailee kylmänviileesti kaiken läpi ollen todella puolustuskannalla, tai sitten sillä iskee ns. kakki pöksyyn. 
Ensimmäisen kerran koko koiran liki 6v eliniän aikana se turvautui ihmiseen, eli Jussiin joka sen testiin vei. Tavallaan oli hienoa nähdä, missä pisteessä sen kantti loppuu. Kotireviirillään se on aina mahtava, itsevarma johtaja. Ja nyt, kun se tuotiin täysin vieraaseen ympäristöön, vieraiden ihmisten ja asioiden eteen, sille iski rajat vastaan. Jussi turvanaan se suoriutui loppuun asti ja piti itsensä suhteellisen hyvin kasassa, vaikka aluksi kelkalla jo tuntuikin että mitähän tästä tulee...
Pimeä huone ei tietenkään näy videolla, siellä Urkki oli haistellut itsensä Jussin tykö normisti.
Merkkaamisvimmaansa se ei tosin unohtanut hetkeksikään testinkään aikana. Sen voi jokainen videolta todeta :D

Nyt muutama päivä testin jälkeen sen asenne on minun mielestäni erilainen. Se on huomattavan kohteliaan oloinen, rento ja rauhallinen. Ehkä sillä oli hiukan epäselvää, pitääkö sen liidata ihmisetkin...mene ja tiedä.

Misa suoriutui omalla tyylillään aina tynnyrille saakka, jonka aiheuttama säikähdys oli sille liikaa. Testiä ennen mikään pauke tms ei ole aiheuttanut ongelmaa, nyt viimeisenä testatut laukauksetkin meni luultavasti "tynnyri-shokkiin".
Pimeässä huoneessa Misa pisti lekkeriksi, se juoksenteli häntä heiluen huoneessa, hyppäsi Lauran viereiselle tuolille ja katsoi Lauraa että noh, mitäs sitten :D

Molempien papereista ehdottomasti tärkeimmäksi koin kohdan Luoksepäästävyys, Urkki ”luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen” ja Misa ”Hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin”.
Hermorakenteen osalta Urkki kuormittui testin edetessä ja läähätteli lopussa; ”Hermostunein pyrkimyksiin” ja Misan loppu-osan kuormitus heitti kokonaisuuden miinukselle ”Vähän hermostunut”.
Taisteluhalu molemmilla hyvin perus japsityylinen-en koske vieraisiin leluihin yök!; Urkilla ”Riittämätön” ja Misalla ”Pieni”.
Terävyyden osalta (terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi) kumpikaan ei osoittanut lainkaan terävyyttä - jonka itse näen näin pidättyväisillä koirilla hyväksi asiaksi.

Testin viimeisenä osiona on ammunta - ei suinkaan koiran ammunta :D vaan laukauspelottomuuden testaus.
Urkki oli Laukausvarma ja Misa laukausaltis (ei ole kuullut paukkuja ennen).

Kokonaispisteitä kun katsotaan ei niillä juhlita, mutta lomake kannattaakin lukea tarkemmin.
Urkki +31p ja Misa juuri ja juuri + puolella +1p.
Molemmat saisivat uusia testin mutta en näe siihen mitään syytä. Testi kertoi itselle jo asiat jotka halusinkin tietää näistä koirista.

Voit katsella molempien videot oheisista linkeistä (avaa Youtube niin video on koko ruudun kokoinen), videot on melko pitkiä ja lopussa on tuomareiden arvostelukommentoinnit myös.

Urkin testivideo

Misan testivideo

Lopuksi myös kuvat molempien arvostelupapereista.

Laittakaa ihmeessä viestiä jos jokin jäi askarruttamaan, kerron mielelläni lisää näistä :)

urkki_lte_arvostelu.jpg

misa_lte_arvostelu.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kainkoira, kai ken, luonnetesti, näyttelytulokset

Ilon hetkiä

Maanantai 29.4.2019 klo 8.18 - Kati

Viime viikolla ultrattiin Misa kantavaksi! Jee! Pentuja syntyy touko-/kesäkuun vaihteessa.
En melkein malta odottaa! :D

Viime viikolla vietettiin myös valtakunnallista Koiranpäivää.
Oltiin edustamassa Varkaudessa kennelpiirin tapahtumassa Tertun ja Saran kanssa.

terttu_kati01.jpg

Lapsetkin oli mukana, Amalia on nohevoitunut kennel He-Man'sin chihujen kanssa ja esittikin rotuparaatissa yhden sellaisen.

Eilen tunsin hurjaa ylpeyttä, kun R.M. Pegasos aka Akira kävi ensimmäisen aikuisluokan Kiuruveden ryhmänäyttelyssä. Sijoitus oli huikean hieno; JUN ERI1 SA PU1 SERT VSP!
Ja vieläpä niin, ettei ollut ainoana rotunsa edustajana, vaan paikalla oli jopa 4 kaita! Se on jo melko paljon meidän rodussa. Harvoin on tilaisuuksia saada kilpakumppaneita.

Tänä aamuna tuli ensimmäiset DNA-testituloksetkin näkyviin. Nimenomaan Akiran osalta.
Eli Akira on myös cord1-PRA/crd4 - Kantaja, niinkuin isänsä Garoukin. Lisätesti on jo ostettu, eli josta selviää prcd-PRA:n kantajuus.
Tämähän ei tarkoita että Akira olisi sairas, vain sairauden kantaja. Tämä tulee huomioida tulevaisuuden jalostusvalintoja tehdessä niin, että tuolta osin narttu on oltava Terve.

Näiden pentujen suku on sellainen, että Suomesta ei löydy kuin muutama koira, joka ei olisi jostain kohtaa tällekin pentueelle sukua. Eli kun joku sanoo Höpö höpö dna-testauksen kohdalla, viittaa se kintaalla koko sairaudelle! 
Itse näkisin järkevänä testata koko Suomen kannan, jotta nähtäisiin mitä tuhoa on jo saatu aikaiseksi.
Jalostuksellisesti olis niin tärkeää saada katkaistua tuo katala tauti HETI alkuunsa täältä pois. Ja se olisi vielä mahdollista. Jos kaikki kasvattajat tutkisivat koiransa.
Omalta osaltani pidän tästä huolen ja julkaisen kotisivuilla kaikkien testitulokset, jotka ovat myös julkisia ja aina löydettävissä.

Palaan näihin kun tuloksia tippuu lisää, mukavaa viikkoa kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvatit, terveys, näyttely,