MEISTÄ

Me Kraemerit;

Jussi ja Kati, lisäksi lapset Sissi( -09) ja Amalia (-13).
Koirat ovat meille rakas harrastus ja pääosin monet muutkin harrastukset, esim matkustelu, liittyvätkin juuri koiriin ja niiden kanssa menemiseen ja liikkumiseen.
Molemmat työskentelemme yrittäjinä omissa yrityksissämme.

Asumme Varkauden kupeessa, Leppävirran eteläkärjessä.
Meillä on hehtaarin tontti, jossa keskellä nököttää tiilitalo.
Pihassa on koirien tarhat ja liki suoraan ulko-oveltamme alkaa hehtaareittain umpimetsää.

Jussi:
Synnyin vuonna -85. Koiria minulla on ollut pikkupojasta asti, isä hommasi meille norjanharmaahirvikoiran pennun kun olin ihan pieni poika ja sen jälkeen ei ole ollut elämässäni hetkeäkään ilman etteikö minulla olisi ollut koiraa.
Hirvikoirat ovat olleet aina sydäntä lähellä ja erityisesti Jämtlanninpystykorva rotuna.
Hirvikoirahommista minulla on kokemusta, niin hirvenhaukkukokeiden palkintotuomarina kuten myös koiranohjaajana metsällä ja itsekkin metsästäjänä.
Pintaraapaisun olen myös aikanaan ottanu NoMe ja MeJä touhuista.

Kai ja Kishu ovat rotuina kiinnostaneet aina niiden metsästyskoirataustan takia.
Se että niitä käytetään nykyään vähenevissä määrin alkuperäiseen tarkoitukseensa, tuo mielestäni noiden koirien kanssa metsästyksen kokeiluun oman hienon sivumausteensa, aika sitten näyttää saadaanko noista "oikeita pelikoiria".
Joka tapauksessa mahdottoman mukavia ulkoilu- ja eräilykavereita ovat meillä molempien rotujen edustajat ainakin.
"

Kati:
"Synnyin v. 1976 Varkaudessa.
Olen kiertänyt töiden perässä Suomea ristiin rastiin, aina Kotkasta Kittilään ja lopulta asettunut takaisin juurilleni Varkauteen.
Vuodesta 2008 mukanani on kulkenut Jussi ja hänen karvaiset kaverinsa.

Ensimmäinen koirani oli Pipsa (s.1993), suomenpystykorvan ja jonkun ohikulkijan sekoitus.

Pipsan kanssa harrastin kaikkea mahdollista ja tutustuin koiramaailmaan.
Aika pian tämän kaveriksi tuli saksanpaimenkoira Lotta (s.1993), joka sitten kilpailikin monissa lajeissa aina SM-kilpailuissa saakka.

Työlinjaiset saksanpaimenet sekä belgianpaimenkoira malinoisit tulivat siis tutuiksi vuosien mittaan, samoin kaikki palveluskoiralajit.

Elämääni vain ei ollut suunniteltu niin, ja elämänmuutoksien myötä vaihtui rodutkin.

Sain tutustua hulvattoman hauskaan koirarotuun schapendoes ja kasvatinkin sitä pari pentuetta.
Mutta sekään ei tuntunut omalta rodulta..

Olin aina haaveksinut bullterriereistä, niimpä alkoi vimmattu tutkiminen...

Ensimmäinen bullterrieri Winston (s.8/11) tuli meille kasvattajaltaan Virosta v.2011. Toinen bulli Olga (s.4/14) sitten Suomesta v.2014. Olga menehtyi ikävästi syksyllä 2016, ollen vain 2,5v ikäinen.

Winston on jokuisia näyttelyitä lukuunottamatta toimittanut kotimiehen virkaa aivan loistavasti.

Japanilaisiin hurahdin miehen myötä. Rodut olivat hänelle jo tuttuja, vuosia niitä tutkineena.

Syksyllä 2012 aloimme etsiä “uutta rotua” - mielessä myös mahdollinen kasvatustyö.
Jussin tausta on metsästyskoirista kokonaan, joten se määritti paljon.
Yllätys oli suuri, kun löysimme Suomesta kasvattajan ja ensimmäinen pentue oli syntymässä; kai.
Joensuusta muutti ensimmäinen kaimme Maya (s.12/12) talvella alkuvuodesta -13 meille ja innostus eikun kasvoi.

Vuoden päästä talvella kotiutui Urkki (s.11/13) suoraan Japanista.

Metsästysharrastuksesta johtuen alkoi Jussi innostua myös kishuista, joista ensin tuli Terttu (s. 3/16) sijoitukseen (om. Katri Marttila & Riina Haapakallio) ja heti kohta perään tarjoutui tilaisuus osaomistukseen aikuisesta nartusta; Tenkosta (s. 12/13), joka kotiutui Japanista kesällä -16.

Omistuksessa on lisäksi vanha saksanpaimenkoira narttu Rene - anopin tiluksien vahtina, sekä vielä vanhempi mäyräkoira herra Wallu - Jussin veljen luona pihan vahtina.

Muista on jo aikä jättänyt.

Koirista Urkki asuu ympärivuotisesti ulkona, omassa tarhassaan.
Kishuilla on omat tarhansa, jossa ne pääosin asuvat - välillä toki sisällä sohvalla maaten. Kumpikaan ei varsinaisesti viihdy sisällä, siksi ulkotilat.

Winston ja Maya asuu sisällä, nukkuu meidän sängyssä ja on mahdottoman lellittyjä..... Toki molemmat osaa ulkoilla tarhassakin, Maya välillä öitäkin. Se viihtyy yhtälailla muiden japsien tapaan pihalla, taidan vain itse olla niin sidoksissa tuohon koiraan, tunnustan!

Kaikista koiristamme voit lukea lisää omilta sivuiltaan.

Kennelnimi RANGERIN on myönnetty minulle 24.2.1997.

Ensimmäinen pentue oli saksanpaimenkoiria, jotka syntyivät 1998. Sitten olikin pitkä tauko, osin myös “koiramaailmasta”, v.2005 ja 2008 syntyivät schape-pennut, toiset itsellä ja toiset sijoituskodissaan.
Loppu onkin sitten tulevaisuutta.

Tervetuloa tutustumaan meihin milloin vain, soita ihmeessä ensin, että ehdimme pistää kahvin tippumaan - olemme liikkuvaista sorttia!"