Rangerin kennel - Kuulumiset

Saksanseisojan koulutusta...

Torstai 1.8.2019 klo 9.45 - Jussi

Moro!
Nyt on hiukan päässyt aikaa vierähtämään edellisestä kirjoituksesta, ei ole tainnut olla
mitään painavaa asiaa.

Metsästyskoirien pentuajan koulutuksesta kokemuksia on nyt kertynyt lisää sen verran että on jotain laittaa vähän ylöskin.
Seuraavat tapahtumat eivät välttämättä ole kronologisessa järjestyksessä, joten kannattaa ajatella niitä vain erillisinä kappaleina.

Saran noutokoulutus

Saksanseisoja Saran kanssa on noutokoulutus aloitettu jo ihan pienenä pentuna. Alussa noudot olivat koiran oma-aloitteisesti tuomia esineitä, joista tietenkin kehuttiin vuolaasti ja otettiin esine suusta itselle, jonka jälkeen taas kehuttiin ja sitten annettiin lelu takaisin.

Seuraavassa vaiheessa minä otin koiran oma-aloitteisesti tuoman esineen itselleni, heitin sen Saralle vaikka metrin päähän olohuoneessa ja annoin noutokäskyn, jos Sara toi esineen minulle, kehuin sitä, jos ei tuonut, jätin koko asian ja hieman koirankin huomiotta. Tällä keinolla Sara huomasi todella nopeasti että esineiden tuominen minulle on hyvä asia ja tuomatta jättäminen ei johda mihinkään.

Kun noudot alkoivat onnistua sisällä aina ja poikkeuksetta, aloin pikkuhiljaa tehdä samanlaisia pikkunoutoja ulkona ja vähän kerrassaan jatkaa matkaa josta koira esineen minulle noutaa.
Minulle sattui pentuajan noudoissa yksi virhe, minun olisi pitänyt aina kun koira toi esineen
minulle, pyytää se istumaan ja ottaa esine vasta sitten suusta ja kehua. Nyt meille tuli
ongelma jossain vaiheessa noutoja, kun yritin saada Saran istumaan esine suussa, se
pudotti esineen suustaan ja istui vasta sitten, tähän vaikutti myös käskyjen istu ja irti
samankaltaisuus koiran korvissa.
En tietenkään heti älynnyt mistä oli kysymys ja hieman toruin koiraa tuosta pudottamisesta, no siitä saadaan tietysti aikaa tilanne jossa koira pudottaa esineen jalkoihin jo vauhdista ja jää hölmönä katsomaan, että miksi se tuo ukko repii hiuksia päästään.

Tämä ongelma saatiin korjattua seuraavalla tavalla.
Opetin Saralle uuden käskyn, “pidä” tarkoittaa sitä että annan esineen suuhun ja se pidetään niin pitkään suussa kun sanotaan “kiitos”, eli siis opetin tuossa samalla myös luovutukseen uuden käskyn.
Noin viikon verran hangattiin joka päivä komentoja “istu” “pidä” “kiitos” ja “vapaa”. Ja niinhän se noutokapula alkoi kestää suussa istuessakin, sen jälkeen olikin helppo lisätä tuonne väliin vain se nouto erillisenä tapahtumana.
Noudossa sinällään ei ole koskaan ollut ongelmia, se oli vain tuo luovutus joka hieman tökki.

Vesityöt

Sara ei mennyt alle vuoden vanhana kertaakaan vapaaehtoisesti uimaan, kerkesin jo hiukan huolestua vesitöiden onnistumisesta, mutta ajattelin kuitenkin että antaa ajan kulua, en ala koiraa pakottamaan uimaan.
Niinhän siinä kävi, että alkukesästä hiukan yli vuoden vanhana Sara nouti ensimmäisen kapulansa rantavedestä, Inarin Tuurujärvestä (+3c).
Sen jälkeen kun kotiuduttiin ja täällä olikin vesi lämpimämpää niin, sehän vain lisäsi intoa uimiseen.
Muutenhan noissa vesitöissä ei nuorten koirien osalta ole mitään ihmeellistä verrattuna kuivan maan noutoon, tarvitsee vaan mennä reippaasti uimaan ja uida mahdollisimman tehokkaasti ja suoraan sekä tietenkin noutaa se heitetty lintu.

Saran kanssa käytiin tekemässä KAER-kokeiden NUO-luokan vesityöt 25.7.2019 ja tulokseksi saatiin täydet 5pistettä, eli kyllä meillä nyt vesityöt ja noudot ylipäänsä kulkee varsin hyvin.

mm. Saran hommia voit seurata instagrammista @jussi_kraemer ( https://www.instagram.com/jussi_kraemer/ )

-Jussi-

Video Saran noutoharjoituksesta:

https://youtu.be/iuDlV76OIc0

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saksanseisoja, metsästyskoira, koulutus, nouto, kanakoira